- EKP:N BLOGI
Valtaväylä Euroopan digitaalisten rahoitusmarkkinoiden tulevaisuuteen
12.3.2026
Maksamisen ja rahoitusmarkkinoiden digitalisoituessa myös keskuspankkirahan kehitystä on vietävä eteenpäin. Eurojärjestelmä tekee markkinaosapuolten kanssa yhteistyötä muun muassa Pontes- ja Appia-hankkeissa, joilla pyritään varmistamaan, että token-pohjaiset maksut voidaan selvittää turvallisesti keskuspankkirahassa. Näin tuetaan Euroopan rahoitusmarkkinoiden innovatiivisuutta, yhdentymistä ja riippumattomuutta.
Teknologian kehitys muuttaa sitä, miten viestimme, matkustamme, teemme töitä ja maksamme. Myös keskuspankkien on vastattava yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja muutettava tapoja, joilla ne laskevat liikkeeseen rahaa.
Rahan liikkeeseenlasku on keskuspankkien toiminnan ydinaluetta. Suurin osa arjen taloustoimissa käytettävästä rahasta luodaan kuitenkin yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi pankin myöntämä asuntolaina on tällaista rahaa. Yksityisen sektorin luoma raha hyväksytään maksuksi viime kädessä siksi, että se on muunnettavissa suoraan keskuspankkirahaksi. Keskuspankkirahaa pidetään täysin turvallisena, minkä vuoksi koko rahoitusjärjestelmä on kytketty siihen. Tämä kytkös auttaa luomaan ja ylläpitämään luottamusta.
Keskuspankkirahaa on kahdenlaista. Arjen maksuja varten on käteisraha. Toiminnan siirtyessä eri elämänalueilla yhä enemmän verkkoon tarvitaan setelien ja kolikoiden rinnalle myös digitaalinen käteisraha. Siksi eurojärjestelmä kehittää digitaalista euroa.
Tukkurahoitusmarkkinoilla keskuspankkirahan muotona ovat pankkien talletukset keskuspankissa. Talletukset viedään keskuspankin kirjanpitoon, ja pankit voivat käyttää niitä välittäessään suuria rahamääriä ja selvittäessään keskinäisiä maksujaan. Tämä keskuspankkiraha toimii nykypäivän tukkurahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin perustana.
Tukkurahoitusmarkkinatkaan eivät kuitenkaan ole suojassa muutokselta. Tokenisaatio ja hajautetun tilikirjan teknologia (distributed ledger technology, DLT) mahdollistavat joukkolainojen ja muiden rahoitusvarojen käsittelyn digitaalisina kirjauksina (token), joita voidaan siirtää ja päivittää nykyistä tehokkaammin. Nämä uudet teknologiat edistävät innovointia, tehokkuutta ja yhdentymistä rahoitusmarkkinoiden eri osa-alueilla.
Token-muotoisten omaisuuserien ja DLT-ratkaisujen ansiosta maksujen selvitys on aiempaa nopeampaa ja tehokkaampaa, mikä vähentää käsittelykustannuksia ja riskejä. Omaisuuserien koko elinkaari kaupankäynnistä selvitykseen ja säilytykseen tapahtuu yhdellä ja samalla alustalla, joka on aina saatavilla. Maksut siirtyvät maasta toiseen aiempaa helpommin ja edullisemmin, ja kaikkien osapuolten kustannukset laskevat. Älysopimusten ansiosta voidaan laatia lisää innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden tehostuminen ja yhdentyminen pienentävät reaalitalouden rahoituskustannuksia.
Jotta näiden teknologioiden hyödyt voidaan saavuttaa, maksutapahtumat on voitava selvittää turvallisesti – siis keskuspankkirahassa. Juuri sitä olemme valmistelemassa.
Eurojärjestelmän Pontes-hankkeen ansiosta DLT-pohjaisia tukkumaksuja voidaan alkaa selvittää keskuspankkirahassa jo vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Ensi vaiheessa toteutamme sen kytkemällä TARGET-palvelumme näihin uusiin DLT-alustoihin. Näin luodaan turvalliset ja uskottavat järjestelyt, jotka ovat tarpeen token-pohjaisten rahoitusratkaisujen menestymiseksi Euroopassa. Ja tämä on vasta alkua.
Jotta tokenisaatiosta ja DLT-pohjaisista ratkaisuista saadaan täysi hyöty, keskuspankkiraha on integroitava tiiviimmin näihin alustoihin. Siksi julkaisimme tällä viikolla Appia-hankkeen etenemissuunnitelman.
Appia-hankkeen tarkoituksena on laatia yhteistyössä markkinaosapuolten kanssa Eurooppaan uuden sukupolven rahoitusmarkkinainfrastruktuuri. Samanaikaisesti Pontes-hanketta hiotaan jatkuvasti, jotta se kehittyy Appia-hankkeen mukaisesti. Lisäksi markkinoita ohjataan kehittämään omia ratkaisuja ja infrastruktuureja, joilla varmistetaan kilpailun, yhdentymisen ja innovoinnin jatkuminen Euroopan rahoitusmarkkinoilla.
Kaiken tämän perustana tulee olemaan turvallinen token-pohjainen keskuspankkiraha, johon euromääräisten maksujen selvitys perustuu. Markkinaosapuolet ovat pitäneet sitä olennaisen tärkeänä, jotta markkinat voivat kasvaa turvallisesti. Appia-hanketta kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä, ja lopullisen muotonsa se saa kattavien kokeilujen, konseptin toimivuuden todentamisen ja yhteisten standardien perusteella.
Hankkeessa on vielä yksi ulottuvuus: nykypäivänä rahoitusinfrastruktuureilla on myös geopoliittista merkitystä. Jos Eurooppa ei rakenna omia digitaalisia valtaväyliään, on vaarana, että se on pelkästään toisten rakentamien väylien varassa. Tällaisen riippuvuuden välttämiseksi emme saa tuudittautua tyytyväisyyteen emmekä jäädä muista jälkeen. Euroopalla on käytettävissään kaikki teknologia ja keinot, jotka riippuvuuden välttämiseksi tarvitaan.
Appia-hankkeen myötä Eurooppaan saadaan hajanaisten nykyinfrastruktuurien tilalle integroitu järjestelmä, joka edistää säästämis- ja sijoitusunionin kehittämistä ja jolla varmistetaan, että euro on jatkossakin Euroopan digitalouden kivijalka.
Muutos on vääjäämätöntä, mutta voimme valita itse, miten siihen reagoimme. Euroopan valintana on muovata omaa digitaalista rahoitusinfrastruktuuriaan Appia-hankkeen välityksellä.
Tämä artikkeli julkaistiin mielipidekirjoituksena useiden euroalueen maiden tiedotusvälineissä.
Tutustu EKP:n blogiin ja tilaa ilmoitus uusista kirjoituksista.
Tutustu pankkivalvontaan liittyviin aiheisiin Valvontablogissa.