Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 8.12.2016

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto arvioi tänään säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin pohjalta perusteellisesti talous- ja inflaationäkymiä sekä rahapolitiikan mitoitusta. Arvionsa perusteella EKP:n neuvosto teki hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi seuraavat päätökset.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka. Huhtikuusta 2017 lähtien ostoja tehdään 60 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Jos kehitysnäkymät kuitenkin muuttuvat tällä välin epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto aikoo kasvattaa ostojen määrää ja/tai pidentää ohjelman kestoa. Ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti muuttaa osto-ohjelman parametreja tammikuusta 2017 alkaen, jotta eurojärjestelmän suorittamat ostot voidaan jatkossakin suorittaa sujuvasti. Ensinnäkin julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaan hyväksyttävien velkapapereiden maturiteettikirjoa laajennetaan niin, että jäljellä olevan juoksuajan on nyt oltava vähintään yksi vuosi (kahden sijasta). Toiseksi omaisuuserien osto-ohjelmassa voidaan jatkossa ostaa tarvittaessa myös sellaisia arvopapereita, joiden eräpäivään asti laskettu tuotto jää alle EKP:n talletuskoron.

EKP:n neuvosto päätti myös pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. 

Omaisuuserien osto-ohjelman pidennys on mitoitettu niin, että rahapolitiikalla tuetaan kasvua jatkossakin erittäin vahvasti. Tähänastistenkin ostojen volyymi on ollut suuri, ja kun arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma vielä sijoitetaan uudelleen, ohjelman pidennyksellä varmistetaan, että euroalueen rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina. Se on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Kun ohjelman pidentämisen myötä ostot markkinoilla jatkuvat kauemmin, myös rahapoliittisten elvytystoimien vaikutus välittyy pitkäkestoisemmin. Osto-ohjelman uudessa mitoituksessa on otettu huomioon, että euroalueen talouden maltillinen elpyminen on vahvistumassa ja inflaatiopaineet ovat edelleen vaimeita. EKP:n neuvosto seuraa tarkasti hintavakausnäkymien kehitystä ja turvautuu tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin tehtävänsä hoitamiseksi.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä samoissa lukemissa kuin toisella neljänneksellä eli 0,3 %. Erityisesti kyselyistä saatujen tuoreimpien tietojen perusteella kasvu on jatkunut myös vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun odotetaan jatkuvan maltillisena mutta saavan vahvemmin jalansijaa. Rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen reaalitalouteen tukee kotimaista kysyntää, ja se on myös edistänyt velkataakan purkamista. Yritysten kannattavuuden paraneminen ja erittäin suotuisat rahoitusolot edistävät edelleen investointien elpymistä, ja kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ja yksityinen kulutus saavat tukea työllisyystilanteen jatkuvasta kohentumisesta, jota myös toteutetut rakenneuudistukset edistävät. Lisäksi on viitteitä siitä, että maailmantalouden elpyminen on jonkin verran vahvistunut. Euroalueen talouskasvun odotetaan kuitenkin kärsivän rakenneuudistusten toteutuksen hitaasta etenemisestä sekä edelleen tarvittavasta taseiden sopeutuksesta eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2016 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,7 % vuonna 2016 sekä 1,6 % vuosina 2018 ja 2019. BKT:n kasvunäkymät ovat pitkälti samanlaiset kuin syyskuussa 2016 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa. Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli vuoden 2016 marraskuussa 0,6 % eli nopeampi kuin lokakuussa (0,5 %) ja syyskuussa (0,4 %). Vauhdittuminen johtui pääasiassa siitä, että vuotuinen energian hintainflaatio nopeutui. Pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan ole vielä luotettavia merkkejä. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaatiovauhdin odotetaan alkavan nopeutua merkittävästi vuodenvaihteessa pääasiassa energian vuotuiseen hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Inflaatiovauhdin nopeutuminen jatkunee vuosina 2018 ja 2019 rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen sekä siitä seuraavan käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen tukemana.

Samankaltainen kuva välittyy euroalueen asiantuntijoiden joulukuun 2016 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,2 % vuonna 2016 ja 1,3 % vuonna 2017 sekä 1,5 % vuonna 2018 ja 1,7 % vuonna 2019. YKHI-inflaatiota koskeva arvio on pysynyt jokseenkin muuttumattomana verrattuna EKP:n asiantuntijoiden syyskuisiin arvioihin.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu hidastui: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 lokakuussa 4,4 % (syyskuussa 5,1 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi lokakuussa vuositasolla 7,9 % (syyskuussa 8,4 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi lokakuussa vuositasolla 2,1 % (syyskuussa 2,0 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan eli 1,8 prosentissa. Pankkien luotonannon kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet edistävät kuitenkin merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että tämänpäiväiset rahapoliittiset päätökset ovat tarpeen, jotta rahapolitiikka tukee kasvua jatkossakin erittäin vahvasti ja jotta inflaatiovauhti saadaan palautumaan mahdollisimman pikaisesti hieman alle kahteen prosenttiin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Kuten EKP:n neuvosto on toistuvasti korostanut, rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Erityisesti rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta euroalueen rakenteellinen työttömyys saadaan vähenemään ja potentiaalisen tuotannon kasvu nopeutumaan. Rakenneuudistukset ovat tarpeen kaikissa euroalueen maissa. Uudistuksissa tulisi keskittyä toimiin, joilla parannetaan tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Meneillään olevien investointihankkeiden tehostaminen, pääomamarkkinaunionin valmistelujen eteenpäinvienti sekä järjestämättömien lainojen uudelleenjärjestelyä tehostavat uudistukset edistävät nekin tavoitteen saavuttamista. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan rahapolitiikalla – voidaan myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että kaikki maat pyrkivät aiempaa päättäväisemmin koostamaan finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.