Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
LEHDISTÖTIEDOTE:

RAHAN MÄÄRÄN KASVULLE ASETETUN KVANTITATIIVISEN VIITEARVON TARKISTAMINEN

2.12.1999

Joulukuun 2. päivänä 1999 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto päätti pitää ennallaan lavean raha-aggregaatin M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asetetun 4½ prosentin viitearvon. Tämä päätös perustui siihen, että ne tekijät, joiden perusteella ensimmäinen viitearvo laskettiin joulukuussa 1998, eli eurojärjestelmän hintavakauden määritelmä sekä reaalisen BKT:n kasvutrendiä ja M3:n kiertonopeuden hidastumista koskevat oletukset, eivät ole muuttuneet.

EKP:n neuvosto arvioi, kuten ennenkin, viitearvoon suhteutettua rahan määrän kehitystä vuotuisen kasvuvauhdin kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon perusteella. EKP:n neuvosto on päättänyt tästä lähtien tarkistaa viitearvon vuosittain, ja seuraavan kerran sitä tarkistetaan vuoden 2000 joulukuussa.

Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto haluaa painottaa, että euroalueen kasvupotentiaalia voidaan merkittävästi edistää työ- ja hyödykemarkkinoiden rakenteellisilla uudistuksilla. Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategiassa otetaan tarvittaessa huomioon tällaiset uudistukset.

4½ prosentin viitearvo kuvastaa keskipitkän aikavälin lähestymistapaa. Likviditeetin runsaus vuonna 1999 on otettava huomioon.

Viitearvoa tarkistettaessa EKP:n neuvosto haluaa muistuttaa seuraavista viitearvoon liittyvistä tekijöistä ja viitearvon roolista eurojärjestelmän rahapolitiikan strategiassa:

  1. Koska inflaatio on pitkällä aikavälillä rahataloudellinen ilmiö, EKP:n neuvosto on antanut rahan määrälle merkittävän aseman. Tämä on vakauteen tähtäävän eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian "ensimmäinen pilari". Viestiäkseen yleisölle rahan määrälle antamastaan merkittävästä asemasta, EKP:n neuvosto päätti lokakuussa 1998 ilmoittaa asettavansa lavean raha-aggregaatin M3:n kasvuvauhdille kvantitatiivisen viitearvon. Joulukuussa 1998 EKP:n neuvosto ilmoitti raha-aggregaatti M3:n vuotuisen kasvuvauhdin ensimmäisen viitearvon, joka oli 4½ %.
  2. Ensimmäinen viitearvo laskettiin käyttämällä hyvin tunnettua suhdetta yhtäältä rahan määrän kasvun ja toisaalta hintakehityksen, reaalisen BKT:n ja rahan kiertonopeuden välillä. Viitearvo johdettiin tavalla, joka on sopusoinnussa hintavakauden kanssa ja edesauttaa sen saavuttamista. Viitearvo perustui siten eurojärjestelmän hintavakauden määritelmään. Eurojärjestelmä määrittelee hintavakauden euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi. Hintavakauden tavoitteeseen pyritään keskipitkällä aikavälillä. Jotta viitearvo olisi yhdenmukainen eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian keskipitkän aikavälin linjan kanssa, se muodostettiin reaalisen BKT:n keskipitkän aikavälin kasvutrendiä ja M3:n kiertonopeuden keskipitkän aikavälin kehitystä koskevien oletusten perusteella. Nämä oletukset olivat
    1. Reaalisen BKT:n keskipitkän aikavälin kasvutrendi on 2-2½ % vuodessa, ja
    2. M3:n kiertonopeus hidastuu keskipitkällä aikavälillä noin ½-1% vuodessa.
    Ottaen huomioon hintavakauden määritelmän ja nämä kaksi oletusta, EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 1998 asettaa ensimmäiseksi viitearvoksi 4½ %.

Joulukuun 2. päivänä pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi uudelleen näitä oletuksia ja vahvisti molempien olevan edelleen päteviä. EKP:n neuvosto ei siksi nähnyt mitään syytä muuttaa viitearvoa.

Lisäksi EKP:n neuvosto käytti tilaisuutta hyväkseen korostaakseen jälleen kerran, että viitearvon käsite sisältyy hintavakauden ylläpitämiseen tähtäävään rahapolitiikan strategiaan. Tämä strategia perustuu kahteen pilariin, joiden avulla arvioidaan tulevaan hintavakauteen kohdistuvia riskejä. Rahan määrän kasvulle asetettu viitearvo on keskeinen osa strategian ensimmäistä pilaria, jossa annetaan merkittävä asema rahan määrän kehityksen arvioinnille. Tämän arvioinnin perusteella saatuja tietoja on aina tarkasteltava yhdessä eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian toisen pilarin kanssa, johon kuuluu tulevan hintakehityksen ja hintavakauteen kohdistuvien riskien laaja arviointi muita käytettävissä olevia indikaattoreita hyödyntäen. Viitearvo ei näin ollen tarkoita sitä, että eurojärjestelmä sitoutuisi korjaamaan mekanistisesti rahan määrän kasvun lyhyen aikavälin poikkeamia viitearvosta. Rahan määrän ja viitearvon välistä suhdetta arvioidaan tarkoin, jotta voidaan olla varmoja rahan määrän kehityksen vaikutuksesta tulevaan keskipitkän aikavälin hintakehitykseen.

Mikäli arviointi osoittaa, että hintavakauteen kohdistuu riskejä, rahapolitiikan tulee reagoida asianmukaisella tavalla näiden riskien torjumiseksi. Rahan määrän kasvun huomattavat tai pitkäaikaiset poikkeamat viitearvosta olisivat normaalioloissa merkkinä hintavakauteen kohdistuvista riskeistä, mutta rahapolitiikka ei reagoi automaattisesti M3:n kasvun lyhytaikaisiin poikkeamiin viitearvosta.

EKP:n neuvosto arvioi jatkossakin rahan määrän kehityksen ja viitearvon välistä suhdetta säännöllisesti ja perusteellisesti ja selostaa yleisölle arvioinnin tulokset ja sen vaikutukset rahapoliittisiin päätöksiin. Tätä taustaa vasten viitearvon pitäminen ennallaan osoittaa, että rahapolitiikan strategia ei muutu ja että EKP:n neuvoston arvio rahapolitiikan tämänhetkisestä virityksestä säilyy ennallaan.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle