Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n tilinpäätös vuodelta 2016

16.2.2017

EMBARGO

Julkaisuvapaa torstaina 16.2.2017 klo 10.00 Keski-Euroopan aikaa
  • EKP:n nettovoitto vuodelta 2016 oli 1,19 miljardia euroa (1,08 miljardia euroa vuonna 2015).
  • Rahapoliittisista syistä ostetuista arvopapereista kertyneet korkotuotot (netto) olivat 1,04 miljardia euroa (0,89 miljardia euroa vuonna 2015).
  • Korkotuotot valuuttavarannosta olivat 370 miljoonaa euroa (283 miljoonaa euroa vuonna 2015).
  • Valvottavilta pankeilta perittiin valvontakulujen kattamiseksi valvontamaksuja 382 miljoonaa euroa (277 miljoonaa euroa vuonna 2015).
  • EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 349 miljardia euroa (257 miljardia euroa vuonna 2015).
  • Kansallisille keskuspankeille jaettiin ennakkovoitonjakona 966 miljoonaa euroa 31.1.2017. Voitosta jäljellä olevat 227 miljoonaa euroa jaetaan 17.2.2017.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on hyväksynyt EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2016.

EKP:n nettovoitto vuodelta 2016 oli 1 193 miljoonaa euroa eli 111 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettovoiton kasvu johtui pääasiassa siitä, että laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa[1] hankituista arvopapereista ja Yhdysvaltain dollarin määräisestä sijoitussalkusta kertyi enemmän korkotuottoja.

Vuonna 2016 korkokate oli 1 648 miljoonaa euroa (1 475 miljoonaa euroa vuonna 2015). Siihen sisältyi 435 miljoonaa euroa korkotuottoja laajennetusta omaisuuserien osto-ohjelmasta. Ohjelman korkotuotot kasvoivat 275 miljoonalla eurolla jatkuvien arvopaperiostojen vuoksi. Kahdesta ensimmäisestä katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta kertyneet korkotuotot supistuivat arvopaperien erääntymisen vuoksi 88 miljoonaan euroon (120 miljoonaa euroa vuonna 2015) ja velkapaperiohjelmasta kertyneet korkotuotot 520 miljoonaan euroon (609 miljoonaa euroa vuonna 2015). Korkotuotot valuuttavarannosta kasvoivat 370 miljoonaan euroon (283 miljoonaa euroa vuonna 2015). Syynä oli Yhdysvaltain dollarin määräisen salkun korkotuottojen suureneminen.

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot olivat 225 miljoonaa euroa (214 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Vuonna 2016 arvonalennuksia kirjattiin 148 miljoonaa euroa (64 miljoonaa euroa vuonna 2015). Arvonalennusten kasvu johtui pääasiassa siitä, että Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien arvopaperien markkina-arvo laski yleisesti ja markkinatuotot kasvoivat. Arvonalentumistestien perusteella rahapoliittisista syistä ostetuista arvopapereista ei kirjattu arvon alentumisesta johtuvia tappioita.

Valvottavilta yhteisöiltä perittiin valvontamaksuja yhteensä 382 miljoonaa euroa (277 miljoonaa euroa vuonna 2015). Valvontamaksuilla katetaan EKP:n valvontatehtävistä aiheutuvat kulut. Valvontatehtäviin liittyvien menojen kasvu vuonna 2016 johtui pankkivalvontahenkilöstön kokonaismäärän kasvusta, muutosta toiseen rakennukseen sekä valvontatehtävissä tarvittavista tilastopalveluista ja tietotekniikkainfrastruktuurista.

Henkilöstökulut olivat 467 miljoonaa euroa (441 miljoonaa euroa vuonna 2015) ja muut toimintakulut 487 miljoonaa euroa (423 miljoonaa euroa vuonna 2015). Kulujen kasvu johtui EKP:n valvontatehtäviin liittyvien menojen kasvusta.

EKP:n nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. EKP:n neuvosto päätti jakaa niille ennakkovoitonjakona 966 miljoonaa euroa 31.1.2017. Eilisessä kokouksessaan se päätti lisäksi jakaa voitosta jäljellä olevat 227 miljoonaa euroa 17.2.2017.

EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 349 miljardia euroa vuonna 2016 eli 36 % suurempi kuin vuonna 2015, jolloin se oli 257 miljardia euroa. Taseen kasvu johtui pääasiassa laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdyistä arvopaperiostoista. Myös EKP:n valuuttavarannon arvon nousu lisäsi taseen varojen kokonaismäärää.

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase kasvoi samoista syistä 32 % ja oli 3 663 miljardia euroa (2 781 miljardia euroa vuonna 2015).[2] Eurojärjestelmän rahapoliittisista syistä hallussaan pitämien arvopaperien määrä kasvoi 851 miljardilla eurolla 1 654 miljardiin euroon (803 miljardia euroa vuonna 2015). Syynä olivat laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdyt arvopaperiostot. Laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittuja arvopapereita oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 1 532 miljardin euron arvosta (650 miljardin euron arvosta vuonna 2015). Velkapaperiohjelmaan kuuluvien arvopaperien määrä supistui 21 miljardilla eurolla arvopaperien erääntymisen vuoksi.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Stefan Ruhkamp puhelinnumerossa +49 69 1344 5057.

Lisätietoja

  1. EKP:n ja eurojärjestelmän kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.[3] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Kirjanpitoperiaatteissa painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla eurojärjestelmän keskuspankeilla on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan arvonmuutostilille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina vuoden lopussa siltä osin kuin ne ylittävät vastaavien arvonmuutostilien saldon. Arvon alentumisesta johtuvat tappiot kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan. Kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen ja vuositaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Ne noudattavat myös omien tilinpäätöksiensä laatimisessa jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
  2. Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit on arvostettu jaksotetun hankintahinnan perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.
  3. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit) arvostetaan markkinahintaan.
  4. Kulta ja muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät on tilinpäätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.
  5. Voitonjako / tappioiden kattaminen: EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan enintään 20 % nettovoitosta voidaan kunakin vuonna siirtää yleisrahastoon. Yleisrahasto ei saa olla suurempi kuin EKP:n pääoma. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.
  6. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio voidaan kattaa a) EKP:n yleisestä riskivarauksesta ja yleisrahastosta ja b) EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulosta. Mahdolliset jäljelle jäävät nettotappiot voidaan kirjata taseeseen seuraavalle tilikaudelle siirtyvinä tappioina, ja ne voidaan kattaa tulevien vuosien voitoilla.
  7. Eurojärjestelmän velkapaperiohjelmassa hankkimat arvopaperit: Alla olevassa taulukossa on liikkeeseenlaskijakohtainen erittely eurojärjestelmän hallussa olevista velkapaperiohjelmassa hankituista arvopapereista 31.12.2016.

Eurojärjestelmän velkapaperiohjelman sijoitukset 31.12.2016

Liikkeeseenlaskijamaa

Nimellisarvo

(mrd. euroa)

Kirjanpitoarvo [1]

(mrd. euroa)

Jäljellä oleva maturiteetti keskimäärin

(vuotta)

Irlanti

7,3 7,1 3,3

Kreikka

13,2 12,3 2,9

Espanja

20,1 20,0 2,9

Italia

54,9 53,6 2,9

Portugali

9,5 9,2 2,5

Yhteensä[2]

105,0 102,3 2,9

[1] Velkapaperiohjelmassa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella.

[2] Pyöristysten vuoksi loppusummat eivät välttämättä täsmää.

  1. [1]Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma koostuu kolmannesta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmasta, julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmasta sekä yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmasta. EKP ei tee ostoja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa.

  2. [2]Eurojärjestelmän konsolidoitu tase perustuu alustaviin, tilintarkastamattomiin tietoihin. Kansallisten keskuspankkien tilinpäätökset valmistuvat toukokuun 2017 loppuun mennessä, minkä jälkeen julkaistaan lopullinen eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase.

  3. [3]EKP:n kirjanpitoperiaatteet on määritelty yksityiskohtaisesti 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35, EUVL L 347, 20.12.2016, s. 1).

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle